•  
  •  
  •  
  •  
  •  

Onpahan ollut erittäin vaihderikas ja voisipa jopa luonnehtia, että demokratian kannalta erittäin synkkä viikko. En lähde uutisia sen enempää toistamaan vaan yritän kaivaa uusia näkökulmia asioihin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmää on syytetty puolueen hajottamisesta. En tunnista itsestäni hajottajaa, mikä pakottaa minut pohtimaan lähiaikojen tapahtumia syvemmin ja ketkä olivat niitä todellisia puolueen hajottajia?

Lännen Medialla oli jo 3.6.2017 selkeä sisäpiirin tieto siitä, mitä tulee tapahtumaan. Itse en tähän uutiseen tuolloin uskonut. Samoihin aikoihin vaihdoin ex-puheenjohtaja Timo Soinin kanssa muutaman sanan kysyen mm. kuulumisia. Hän sanoi erittäin arvoituksellisesti, että ”10 päivää vielä ja minä jätän tämän uppoavan laivan.” Ajattelin, että vain rotat jättävät uppoavan laivan ja arvelin Soinin tarkoittaneen siirtymistä politiikassa taka-alalle. Kaiken tapahtuneen jälkeen ymmärrän, että sitä hän ei todellakaan tarkoittanut vaan mikäli Jussi Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi, oli ”suunnitelma-B” jo valmis.

Toinen suuri kysymys koskee sitä, millä perusteilla uuteen ryhmään lähdettiin jäsenistöä kyselemään. Ainakin ne, jotka selkeimmin arvostelivat ministerien ja vanhan puoluejohdon toimintaa tai uhmasivat jopa ryhmäpäätöksiä ja siten kuuluivat ns. ”änkyräsiipeen”, olivat tiedusteluista ulkona. Uusi puoluejohto ja maahanmuuttoa kärkiteemoina pitäneet olivat heti ulkona. 4 hallintorekisteriä vastustanutta poliisikansanedustajaa olivat samaten ulkona, mistä kertoo se, että Veera Ruoho ei tiennyt uudesta ryhmästä ennakkoon ja Kari Kulmala ehti ilmoittaa erostaan ennen kuin ryhmä nappasi hänet mukaansa. Arja Juvonen ei loikkareille kelvannut todennäköisesti homoavioliittokantansa vuoksi, mikä on Soinille kuin punainen vaate. Lisäksi totaalinen epäluottamuslause ja märkä rätti viskattiin silloisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Toimi Kankaanniemen kasvoille, joka ei saanut asiasta mitään vihiä ennen kohtalokasta ryhmäkokousta.

Kaiken kaikkiaan tämä vaikuttaa hyvin suunnitellulta ja valmistellulta operaatiolta, jonka syypäät löytynee ministeriaitiosta, niin omasta kuin ”hallitustovereidenkin”. Se, mitä uusi ryhmä ministerinsalkkunsa säilyttääkseen joutui lupaamaan, on vielä arvoitus. Uskon kuitenkin, että ryhmä on sitoutunut hallitusohjelman lisäksi edistämään sellaista syvempää EU-integraatiota ja vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka oli kynnys perussuomalaiselle. Tuleva liittovaltiokehitys ja Kreikka-paketit viimeistään paljastavat uuden ryhmän todelliset karvat.

Meille kuitenkin jäi vahva ja suoraselkäisten kansanedustajien joukko, jolla on sama ohjelma ja aate kuin Jyväskylään mennessäkin. Kentältä on vastattu piirin ja paikallisyhdistyksen toinen toisensa jälkeen ilmoittaessa tukensa jäljelle jääneelle perussuomalaisten eduskuntaryhmälle. Tämän laivan kapteenilla ja miehistöllä kestämme tulevatkin tyrskyt!

 

Jari Ronkainen

Helsingissä 15.6.2017